Lisätietoa ja tutkimuksia

Yrityspakkauksia, kuten lavahuppuja, säkkejä ja kanistereita, on Suomessa kierrätetty jo vuosikymmeniä. Myös kaupan varastoissa syntyvää kierrätyskelpoista muovia on pitkään hyödynnetty uusien tuotteiden valmistuksessa.

Muovisten kuluttajapakkausten keräys ja kierrätys otti ison askeleen eteenpäin, kun 1.1.2016 Suomeen perustettiin 500 keräyspisteen verkosto. Koska pelkkä keräys ei ole kierrätystä, on tärkeää, että pakkauksille löytyy myös kierrätyskohteita. Lajittelulaitoksessa kerätty kuluttajapakkaus lajitellaan eri muovilaatuihin, jonka jälkeen ne prosessoidaan uusiomuovigranulaatiksi myytäväksi muovituotteiden valmistajille, jotka valmistavat esimerkiksi muovikasseja ja muita muovipakkauksia.

Rinki-ekopisteen muovinkeräyspisteitä on tällä hetkellä 1 000 kappaletta ympäri Suomea. Pisteitä on pyritty sijoittamaan erityisesti sinne missä ihmiset liikkuvat eli esimerkiksi päivittäistavarakauppojen yhteyteen.

Kesällä 2021 voimaan astunut jätelain uudistus laajensi muovipakkausten keräystä ja kesästä 2023 alkaen kaikista vähintään viiden asunnon taloyhtiöistä on täytynyt löytyä astiat, joihin pakkaukset (kartonki, lasi, metalli ja muovi) voi lajitella. Vähintään viiden asunnon kiinteistöjä löytyy Suomesta yli 75 000, ja niissä asuu reilu puolet suomalaisista.

Tietoa pakkausten keräysverkostosta ja lajittelusta

Kierrätys tarkoittaa materiaalin, esineen tai muun asian käyttämistä hyödyksi uudessa yhteydessä. Usein kierrätyksellä tarkoitetaan jätteiden hyötykäyttöä uusien tuotteiden valmistuksessa. Kierrätys vähentää yleensä neitseellisten raaka-aineiden ja energian kulutusta, minkä vuoksi se on ympäristöä säästävä ratkaisu.

Jätehuollon periaatteena on niin sanottu etusijajärjestys:
• Ensisijaisesti on pyrittävä välttämään jätteen syntymistä.
• Jos jätettä syntyy, se on valmisteltava uudelleenkäyttöä varten.
• Ellei kierrätys ole mahdollista, jäte on ensisijaisesti kierrätettävä aineena ja toissijaisesti hyödynnettävä energiana.
• Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista.

Kierrätys.info
Jätteet ja jätehuolto
Muovijäte: Eurooppalainen strategia maapallon, kansalaisten ja yritysten hyväksi
Muovin kierrätys
Ruskea paperikassi – lajittelijan kauhistus
The New Plastics Economy: Rethinking the future of plastics

EU-komissio haluaa merkittävästi vähentää kertakäyttöisten muovikassien käyttöä EU:ssa, ja se on lainsäädännöllä velvoittanut jäsenmaita vähentämään muovikassien käyttöä. Keinot ne voivat itse valita. Ne voivat kieltää kassit kokonaan tai pyrkiä vähentämään erityisesti ohuiden kertakäyttöpussien käyttöä verotuksellisin keinoin. Ne voivat myös asettaa kansallisia vähentämistavoitteita.

EU:n komissio tarttui muoviongelmaan
EU haluaa vähentää muovikassien käyttöä 80 %
Muovikassien käytön vähentämisestä saavutettiin sopu EU:ssa
Parlamentin jäsenet: Muovipussien tuhlaileva käyttö kuriin

Muovipussien käyttöä on rajoitettu tai niiden käyttö on kielletty monissa maissa. Kieltojen lisäksi käyttöä on pyritty vähentämään myös muovipusseihin kohdistuvan veron tai maksullisuuden avulla.

Merten roskaantuminen on kasvava ongelma. Paikoitellen se muodostaa jopa suurimman mereen liittyvän ympäristöongelman. Koska Itämerta uhkaavat myös rehevöityminen, öljynkuljetuksiin liittyvät riskit, haitalliset aineet ja vieraslajit, roskaantumiseen ei Itämeren alueella aikaisemmin juurikaan ole kiinnitetty huomiota.

Roskia päätyy meriympäristöön monella tavalla. Tutkimusten mukaan suurin osa, jopa 60–80 % kaikesta meriympäristöön päätyvästä roskasta, on tavalla tai toisella peräisin maalta.

Merten roskaantuminen, muovit, mikromuovit ja haitalliset aineet
Roskaisuus-havainnot
Biohajoavat muovit ja merten roskaantuminen – UNEP Biodegradable Plastics
Meressä muhii muovisoppa
Why is the world’s biggest landfill in the Pacific Ocean

Mikromuovit ovat alle 5 mm:n kokoisia muovihiukkasia. Pitkäikäisyytensä vuoksi vesistöihin päätyvät mikromuovit voivat olla ympäristöriski. Mikromuovit kulkeutuvat vesistöihin mm. yhdyskuntajätevesien ja hulevesien kautta. Yhdyskuntajätevesiin mikromuovia päätyy esimerkiksi kosmetiikka- ja hygieniatuotteista sekä keinokuituvaatteiden pesusta. Hulevesien kannalta yksi merkittävä mikromuovin lähde on liikenne.

Mikromuovit riski myös Suomen vesistöille

Maailmalla on tehty useita kauppakassien ympäristövaikutuksia vertailevia tutkimuksia. Suomen näkökulmasta tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta eivät suoraan vastaa Suomen tilannetta. Tuloksiin vaikuttavat eri maissa käytössä olevien kassityyppien materiaalien vaihtelu sekä kassien valmistuksessa käytettävät energianlähteet.

Paper vs. Plastic Bags – The Studies
Life Cycle Assessment for Three Types of Grocery Bags – Recyclable Plastic; Compostable, Biodegradable Plastic; and Recycled, Recyclable Paper
Life cycle assessment of supermarket carrier bags: a review of the bags available in 2006

Kierrätysmuoviset ostoskassit sisältävät 60-90 % kierrätysmateriaalia.

Keräykseen käyvät kaikki tyhjät muovikassit.

Keräykseen ei voi tuoda muuta materiaalia kuin muovikasseja. Vaatteiden pakkaamiseen käytetyt, usein teipillä varustetut postitus- tai tekstiilipussit, voidaan lajitella energiajakeen joukkoon, jolloin pakkaus hyödynnetään kierrätyspolttoaineena.

Muovipakkausten tuottajavastuu edellyttää, että pakkausten käyttäjät tai pakatun tuotteen maahantuojat, eli tuottajat, järjestävät pakkaustensa jätehuollon ja hyötykäytön.

Suomen Uusiomuovi Oy on valtakunnallinen tuottajayhteisö, joka hoitaa yli 2 000 yrityksen tuottajavastuun. Kuluttajapakkauksille on järjestetty 500 valtakunnallista keräyspistettä. Yritykset hoitavat pakkaustensa kierrätyksen itse tai käyttävät heille suunnattua yli 60 vastaanottoterminaalin verkostoa.

Muovipakkauksia kerätään mm. kaupan keskusvarastoissa, teollisuudessa ja kuluttajilta Ekopisteissä. Tämän lisäksi pantillisia juomapulloja kerätään myymälöissä oleviin PALPAn palautusautomaatteihin.

Muovipakkauksia kierrätetään nyt jo noin 25 %. Suomessa on erittäin kehittynyt muovipakkausten uudelleenkäyttö. Sen osuus on jopa 67 % markkinoille saatetusta määrästä.

Uusiomuovilaitoksessa muovijäte lajitellaan ja murskataan ensin pieniksi hiutaleiksi. Tämän jälkeen ne sulatetaan raemaiseksi raaka-aineeksi. Raemainen raaka-aine toimitetaan säiliöautoilla takaisin muovitehtaisiin.

Kierrätysmuovi on yleensä teollisuudesta kerättyä muovihylkyä tai elinkaarensa lopussa olevia muovituotteita kuten pakkausmuoveja, juomapulloja sekä pullokoreja.

Muovipakkausten kierrätettävyys riippuu mm. muovin laadusta ja onko käytetty yhtä vai useampaa muovilaatua. Pantillista muovipulloista kierrätetään yli 90 %. Myös yrityspakkaukset kuten lavahuput, kääreet ja säkit ovat helposti kierrätettäviä.  Kuluttajapakkauksissa vain yhtä muovilaatua olevat pakkaukset on helpompi kierrättää kun monikerrospakkaukset.

Kyllä. Kierrätysmuoviin ei tuoda eikä poisteta mitään lisäaineita, joita alkuperäinen muoviraaka-aine sisältää. Kierrätysmuovin valmistuksessa käytetään ainoastaan lämpöä tuotteen olomuodon muuttamiseksi.

Muovikassit ovat sopiva tuote kierrätysraaka-aineelle, koska kierrätysraaka-aine ei heikennä kassin kestävyyttä tai muita ominaisuuksia.

Muovikasseissa kierrätysmateriaalin osuus on yleensä noin 60 %, mutta on olemassa jopa yli 90% kierrätysmateriaalista valmistettuja kasseja.

Kierrätysmuoviraaka-ainetta käytetään mm. kuormalavoissa, sadevesikaivoissa, kukkaruukuissa, tuoresalaattiruukuissa, vaateripustimissa ja pesuvadeissa.

Kaikki muovit merkitään merkillä, jonka keskellä on numerointi 1-7. Numerointi kuvaa raaka-aineen laatua. Yleisimmin kierrätetään PE-LD-, PP- ja PET-merkittyjä pakkauksia.

Okso-hajoavilla muovikasseilla tarkoitetaan kasseja, jotka on tehty muovimateriaaleista ja sisältävät tiettyjä lisäaineita. Nämä lisäaineet toimivat katalysaattoreina muovimateriaalien pilkkoutumisessa mikrorakeiseksi muovimateriaaliksi. Okso-materiaalista valmistetut tuotteet pilkkoutuvat pienenpieniksi mikromuoveiksi. Okso-raaka-aineista valmistetut tuotteet eivät missään tapauksessa sovellu kompostointiin, biojätekeräykseen eivätkä kierrätykseen.

Kyllä. Valkoiset paperikassit voi laittaa tavalliseen paperinkeräykseen, sillä ne on tehty valkoisesta paperista. Kassien painoväri ei vaikuta kierrätyskelpoisuuteen.

Ruskeat paperikassit voi laittaa keräyskartonkiin. Ne eivät käy paperinkeräykseen, koska niissä kuitu on läpikotaisin ruskeaa. Ruskeutta ei voi pestä pois, kuten painovärejä, vaan se aiheuttaa ruskeita läikkiä uusiopaperiin.

Paperikassin voi käyttää esimerkiksi sanomalehtien viemiseen paperinkeräykseen tai biojätepussina.

Biohajoava tarkoittaa, että materiaali käy läpi biologisen anaerobisen tai aerobisen hajoamisen, jossa syntyy prosessin ympäristöolosuhteista riippuen hiilidioksidia, vettä, metaania, biomassaa ja mineraalisuoloja. Ympäristön mikro-organismeilla, jotka käyttävät ravinnokseen pääasiassa orgaanista jätettä, on tärkeä rooli biohajoamisessa. Kompostoitava-termistä poiketen biohajoava ei tarkoita juurikaan muuta, sillä lähes kaikki materiaalit hajoavat biologisesti tietyssä ajassa. Näin ollen on erittäin tärkeää määrittää ympäristö, jossa biohajoamisen on tarkoitus tapahtua.

Kompostoituminen tarkoittaa biojätteen hajoamista ravinteiksi. Kompostia voidaan käyttää moneen hyödylliseen tarkoitukseen, kuten maanparannukseen ja lannoitukseen. Jotta kompostointi onnistuu, orgaanisessa jätteessä täytyy olla sopivasti lämpöä, vettä ja happea. Mikrobitsyövät jätettä ja muuntavat orgaaniset materiaalit kompostiksi. Jotta tuotetta voidaan pitää täysin kompostoituvana, on tuotteen hajottava täydellisesti kompostointiympäristössä tietyssä ajassa, eivätkä ne saa tuota haitallisia jäämiä.

Lähde: BiobagWorld

Pienet biohajoavat pussit, esimerkiksi biohedelmäpussit, sopivat biojätteen keräykseen. Kookkaat biohajoavat kauppakassit saattavat sen sijaan aiheuttaa ongelmia biojätteen keräyksessä, koska kestääkseen ostosten painon niiden on oltava riittävän paksuja. Tämä voi aiheuttaa sen, ettei kassi ehdi hajota biojätteen käsittelyprosesseissa. Sen sijaan biohajoavaa kassia voi käyttää sekajätteen keräämiseen, ja korvata sillä fossiilisesta raaka-aineesta valmistettuja kasseja.

Biohajoavat kassit on valmistettu biomuovista. Biohajoavat muovit ovat muoveja, jotka hajoavat hiilidioksidiksi tai metaaniksi, vedeksi ja biomassaksi. Biomuovin valmistuksessa käytetään muun muassa uusiutuvia raaka-aineista, kuten maissi- ja perunatärkkelystä sekä biohajoavia polymeerejä. Osa raaka-aineista voi olla myös fossiilisista alkuperää.